Alaselän kipu, tuo yksi yleisimmistä tulosyistä fysioterapeutin vastaanotolle. Mutta onko kipu aina uhka vai voiko se olla mahdollisuus… Nappasimme Sadun alaselän kuntoutuksen nyt projektiksi, jonka jaamme teidän kanssamme. Koulutetulla hierojallamme Sadulla on ollut satunnaisia vaivoja alaselkänsä kanssa. Nyt kun hän treenaa aktiivisesti voimanostoa, on alaselän vaivat tulleet häiritseviksi ja aiheuttavat haasteita myös arjessa. Ideanamme on avata fysioterapian prosessia teille sekä tuoda esiin Sadun kokemusten kautta asiakasnäkökulmaa, vaikka hän onkin yksi meistä terveydenhuollon ammattilaisista. On tärkeää tiedostaa, että omat käyttäytymismallimme ovat samanlaisia kuin asiakkaillamme, vaikka olemme itse terveydenhuollon alalla työssä.
Fysioterapiajakso on tietynlainen projekti, joka alkaa siitä, kun asiakas kertoo meille itsestään, terveydellisestä historiastaan sekä vaivasta, jonka vuoksi hän on tullut vastaanotolle. Teemme yksityisellä sektorilla paljon työtä sen kanssa, mitä asiakkaamme itse sanoittavat, joten siksi alussa tapahtuva asiakkaan haastattelu on meille tärkeä työvaihe ja tämän vuoksi käytämme siihen ensimmäisellä kerralla aikaa sekä kysymme paljon kysymyksiä. Asiakkaan vastaukset ovat meidän työkalujamme, kun rakennamme mielikuvaa siitä, mikä asiakkaan tilanteessa mahtaisi olla kysymyksessä.
Kohtasimme Sadun kanssa kuin hän tulisi vastaanotolle ensimmäistä kertaa ja näin hän itse kuvaa omaa alaselkävaivaansa:
”Jonkun aikaa alaselkäni on vaivannut treeneissä ja vapaa-ajallakin tietyissä eteentaivutusliikkeissä. Oikeastaan kautta aikojen alaselkä on ollut ongelma, oli harrastus mikä tahansa. Kivut ovat olleet jaksottaisia ja paikkaansa vaihtaviakin osittain, kuitenkaan ei niin pahoja, että olisin joutunut jäämään sairauslomalle töistä tai jättämään treeniä välistä.”
Tässä vaiheessa olen jo saanut tärkeää tietoa kivun sijainnista, oireiden kestosta ja siitä, että vaiva on toistuva. Sadun kertoman mukaan kipu on kuitenkin pysynyt tähän asti siedettävänä, sillä hän on pysynyt työ- ja toimintakykyisenä. Pyydän häntä kertomaan tarkemmin kivusta, jota hän kokee.
”Vasemmalle puolelle alas tulee terävä kipu, joka viiltää ylöspäin, sivulle sekä vatsan puolelle. Se pelästyttää ja salpauttaa toiminnan hetkeksi tyystin, jonka jälkeen mielessä on vain, että mitä meni hajalle, loppuiko harrastus tähän. Samalla mielen valtaa epäonnistumisen ja huonommuuden tunne, miksi mulle käy näin? Olen huomannut tahtomattani aristavani ja ”kiertäväni” kipua, joka on harrastukseni kannalta merkittävä asia mm. tekniikoita ajatellen.”
Näistä yllä olevista lauseista nappaan kiinni eniten siihen, miten Satu kokee kivun. Tartun sanoihin ”pelästyttää”, ”mitä meni hajalle”, ”loppuuko harrastus”, ”epäonnistuminen”, ”huonommuus”, ”miksi mulle käy näin”. Nämä kertovat minulle fysioterapeuttina siitä, miten Satu kokee kivun. Kivun kokeminen on jokaiselle yksilöllinen kokemus, emmekä voi sitä standardoidusti mitata, kokemus ei ole mitattava yksikkö. Voimme mitata kivun voimakkuutta asteikolla, mutta emme voi koskaan verrata sitä toisen kokemaan. Jokainen meistä suhtautuu eri tavoin kipuun ja kokee sekä käsittelee sen omalla tavallaan. Sadun kipuun liittyy paljon negatiivisia sanoja, jotka kertovat minulle fysioterapeuttina siitä, että kipu tarkoittaa Sadun tapauksessa pelkoa ja epäonnistumista. Tämä voi johtaa siihen, että Satu alkaisi välttämään liikkumista kivun pelossa ja tämä taas johtaa harrastuksista luopumiseen ja sitä kautta mahdollisesti jonkinlaiseen kriisiin. Tämän vuoksi minun tulee ymmärtää Sadun suhtautuminen kipuun sekä se miten hän sitä käsittelee, että osaan olla oikealla tavalla tukena häntä kuntoutuksen aikana ja voimme tehdä työtä myös näiden asioiden kanssa.
Toki olen kiinnittänyt huomiota myös hänen kertomuksessaan siihen, miten kipu ilmenee, minne säteilee ja millaisissa liikkeissä se tuntuu. Tässä vaiheessa olen siis pohtinut, mitä liiketestejä Sadun kanssa tekisin, saadakseni lisää tietoa kivun aiheuttajasta. Testaukset, joita teemme fysioterapiajakson alussa, aikana ja lopussa, ovat meille niitä mittareita, joilla todennamme kuntoutuksen tulokset ja siksi ne ovat tärkeitä tehdä.
Teimme Sadun kanssa testauksia, joissa huomasimme, että hänen alaselässään on ns. liikekontrollin häiriö. Tämä tarkoittaa sitä, että lihaksilla, nivelillä ja muilla kudoksilla on tietty rooli tietyissä liikkeissä. Liikkeen aikana kudosten aktivoitumisen pitäisi tapahtua tietyssä ”järjestyksessä” eli niiden synkronian pitäisi pelata yhteen. Kun näin ei syystä tai toisesta tapahdukaan, voidaan puhua liikekontrollin häiriöstä ja se näkyy fysioterapeutille poikkeavana liikerytminä tai poikkeavana liikkeenä eli kompensaationa. Sadun alaselän liikekontrollin häiriö ilmeni poikkeavana liikkeenä esimerkiksi eteentaivutuksessa ja totesimme, ettei lannerangassa tapahtunut myöskään paljoa pyöristymistä, vaan eteentaivutuksessa voimme asettaa kiikkeriä esineitä alaselän päälle ja ne pysyvät siinä. Se mikä aiheuttaa Sadun kohdalla alaselän liiketoiminnan häiriötä, löytyi lihastestauksia tekemällä eli etsittiin se linkki, jossa kudosten välinen synergia ei toiminut oletetulle tavalla. Tähän johtaneita syitä olivat terveydellisestä historiasta löytyvät vanhat tapaturmat ja operaatiot, jotka ovat jo pidempään häirinneet liikeketjun toimintaa. Lisäksi Sadun harrastamasta lajihistoriasta löytyi tekijöitä, jotka ovat omalla tavallaan ruokkineet tilanteen syntymistä pidemmällä aikavälillä.
 |
| Alaselän pyöristystä ei tapahdu kun kahvikuppikin pysyy selän päällä. |
Tähän mennessä olemme siis haastatelleet Sadun, tehneet testauksia ja keskustelleet tekemäni löydökset yhdessä. Ensimmäinen tapaamisemme alkaa olla ajallisesti käytetty, joten on aika antaa Sadulle kotiin harjoiteltavaa. Ennakkoluuloista poiketen, Satu saa kotiin vain kaksi harjoitusta ja nekin pyrimme linkittämään jo olemassa olevien harrastusten parissa tehtäviksi, että ne olisi helppo toteuttaa, joka taas takaa paremmat toteutumisprosentin.
Nyt jäämme odottamaan seuraavaa tapaamistamme, jolloin kuulemme, miten Sadulla on sujunut. Onnistummeko kääntämään projektimme aikana alaselässä olevan ”uhan” jollain tavalla mahdollisuudeksi, se jää nähtäväksi.
 |
| Juttua on kirjoittanut Annika. |
