Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä tapahtumia voi ennalta ennustaa. Se tekee elämästä jännittävää, ainutkertaista ja ennen kaikkea elämisen arvoista.  Aivovamman saa vuosittain 15 000 -20 000 suomalaista ja ainakin 100 000 kärsii näiden vammojen jälkitiloista.  MS tautia sairastaa noin 9 500 ja ALS tautia noin 500 henkilöä.  Joka vuosi 25 000 kokee aivoverenvuodon.

Sairauden tai onnettomuuden sattuessa olemme kaikki samassa lähtötilanteessa riippumatta siitä mitä elämämme on ennen ollut. Elämme Suomessa hyvinvointivaltiossa, jossa laadukas elämä halutaan taata kaikille. Eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti Kansaneläkelaitos tarjoaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tietyin ehdoin.

Mitä tämä siis tarkoittaa? Mitä on tuo vaativa lääkinnällinen kuntoutus?

Vuonna 2019 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 35 500 kuntoutujaa, josta fysioterapiaa oli 16 100 henkilöllä. Rahallisesti kustannus oli 203 miljoonaan euroa. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään kaikille alle 65-vuotiaille, jotka eivät ole julkisessa laitoshoidossa ja jotka tarvitsevat kuntouttamista suoriutuakseen arjen toiminnoissa, työssä tai opinnoissa.  Sairauden tai vamman tuoman toimintarajoitteen pitää vaikuttaa huomattavasti arjen toimissa sekä osallistumisissa kodin ulkopuolella ja kuntoutustarve tulee olla ainakin vuoden. Kun vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarvetta arvioidaan, otetaan huomioon kuntoutujan terveydentila, kehon toiminnot ja rakenteet, osallistuminen, suoritukset, sekä yksilö- ja ympäristötekijät.  Kuntoutus ei saisi olla hoidollista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuodot ovat fysioterapia, musiikkiterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia, puheterapia, ratsastusterapia sekä toimintaterapia. Lisäksi näissä on kaksi erityismuotoa, jotka ovat fysioterapian allasterapia ja psykoterapian kuvataideterapia.

Mikäli henkilön sairauden tai vamman tuottama rajoite täyttää vaatimukset, tulee julkisen terveydenhuollon lääkärin ja mahdollisen moniammatillisen työryhmän laatia kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma voidaan tehdä 1-3 vuodeksi. Kuntoutussuunnitelmasta selviää kuntoutujan ja hoitavan tahon yhdessä arvioima kuntoutuksen tarve sekä tarpeen perusteella laaditut tavoitteet.  Tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja tavoitteet tulee olla tarkoituksenmukaisia. Kuntoutus voidaan tapauskohtaisesti hakea kotikäynteinä.

Kuntoutujan tulee itse täyttää hakemuslomake, jossa kertoo yksityiskohtaisesti toimintarajoitteistaan arjen toimissa ja osallistumisessa.Kuntoutujalla on oikeus valita itse oma kuntoutuspaikkansa Kelan laatimasta kuntoutuslaitosten listalta, kunhan matkakustannukset kodin ja hoitolaitoksen välillä pysyvät maltillisina. Kuntoutushakemuksessa hakijan tulee ilmoittaa missä kuntoutuksen toivoisi järjestettävän.

Kun myöntävä vastaus kuntoutuksen järjestämiselle saadaan, sopivat fysioterapeutti sekä kuntoutuja keskenään kuntoutuksen sisällöstä. Fysiotetarapiaa johdattaa tavoitteellisuus, joka tuo vastuuta paljon kuntoutujalle. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden asettelussa sekä arvioinnissa apuna käytetään GAS-menetelmää,josta Kela on teettänyt oman helppolukuisen  lomakkeen.  Tavoite / tavoitteet asetetaan GAS-lomakkeen viisiportaiseen taulukkoon, jonka mukaan tavoite arvioidaan.  Tavoitteiden kuuluvat olla asiakaslähtöisiä, mutta tavoitteen tarpeen arviointi ja määrittäminen vaativat ammattitaitoa. Hyvä tavoite on arkipäiväinen, mitattavissa oleva, realistinen ja hyvin aikataulutettu. Loppuarvioita tehdessä tulokset tavoitteista pisteytetään. Oikean ja motivoivan tavoitteen avulla kuntoutuja itse sisäistää kuntoutumisen tarkoituksen ja vastuun tuloksellisuudesta.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus muovautuu aina kuntoutujan tarpeen mukaan, jonka vuoksi jokaisen kuntoutujan taival on omannäköisensä. Jokaisen elämässä on monenkirjavia kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka pyritään huomoimaan. Kaikille yhteinen tekijä on kuntouttamisen osa omassa arjessa. Toiselle se tarkoittaa lupausta palata jonain päivänä työelämään. Toiselle se on kuntoa kasvattava käynti koulupäivän yhteydessä. Toisen kanssa tehdään kuntouttamista kotioloissa, jossa pyritään vaikuttamaan arkisiin askareisiin. Toisen kanssa harjoitellaan liikkumista päiväkodissa. Toiselle se on mahdollisuus liikkua omin jaloin altaassa pyörätuolissa istumisen sijaan.

Kuntoutustaival on toisilla lyhyempi, mutta toisten kohdalla kuntouttaminen jatkuu vuosia, jolloin se vie paljon aikaa kuntoutujan arjesta. Pitkissä ja intensiivisissä terapiasuhteissa terapeutin osa kuntoutujan tukena sekä ohjaajana on merkittävä. Työ  vaativan kuntoututuksen parissa on palkitsevaa ja opettaa koko ajan terapeutillekin jotain uutta.

FysioTähdessä Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tekevät fysioterapeutit Mari ja Hannele